Elämämme on juhlaa

Viime viikolla meillä oli adventtilounas koulussamme. Se oli varmaan aikalailla ensimmäinen kerta kun meillä kaikilla oli päällä "kaikki parasta mitä yleensä on" (näytelmästämme varastettu lausahdus, joka jäi vähän ehkä elämään meidän keskuuteemme), ja se oli aika kivaa. Paitsi että itse heräsin 15 minuuttia ennen lounaan alkamista ja jouduin "aika" nopeasti laittautumaan, mutta onkos tuolla kuitenkaan minkäänlaista merkitystä. Kyllähän se meikkaaminen ja laittautuminen on kivaa, mutta eihän se oli se mikä tekee siitä juhlasta juhlan. Toisaalta nyt kun aloin pohtimaan, niin en tiedä itsekään mikä se on. KUVAPLÄJÄYS (lopussa kuvia myös luokkatoverimme Juuson ylioppilasjuhlista):

Teidän kanssane on mukava juhlistaa elämää. :)